Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Villismania

lauantai 18. syyskuuta 2010

Villismania

Montako neuletta voi ihmisellä olla? 
Tai milloin niitä on "tarpeeksi"... 
Törmäsin tähän Vilan ihanuuteen enkä vaan voinut jättää sitä kauppaan. Ihan pakko oli ottaa mukaan. Paksu, lämmin, pitkä, ihana vaalea. Sopivasti kuvioitu.
Tää oli rakkautta ensi silmäyksellä :D 
Onnea lisää vielä se, että perjantaina, sen motkotuksen jälkeen, laattamies kävi hiomassa terassin pinnan ja kertoi tulevansa maanantaina imuroimaan ja primeroimaan, tiistaina laatoittamaan.
JEI! Toivoa siis ON!
Tähän villikseen liittyen... Olen ihmetellyt, kun mies on aina sohvalla siirtänyt siihen muutama päivä sitten asettelemaani neulepeittoa sivuun. Eilen selvisi, että tuo on luullut sen olevan joku mun neule.

Onko ihme?
PS. Maanantai ja tiistai vapaapäiviä! Meinasin sisustaa ja tehdä koruja. Sielu lepää jo valmiiksi ;)

Tunnisteet:

17 kommenttia:

18. syyskuuta 2010 klo 21.40 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

EI oo ihme :) Ihan kun samasta puusta veistetyt. Mukavia vapaapäiviä!

 
18. syyskuuta 2010 klo 22.30 , Blogger CosyCottage kirjoitti...

Kaunis neule! Ja peitto ; )!

 
18. syyskuuta 2010 klo 23.12 , Blogger Valkoinen Veranta kirjoitti...

Hauskoja noi miehet!

Mun kriisi alkaa hellittää ja kasa lattialta ja pöydältä pienenee:)Mut kyl oli vallan kauheeta;)

Upea villatakki...hieno selkäpuoli!

Hauskaa sunnuntaita - kivoja laatoittamishetkiä sitten alkuviikolle.

 
19. syyskuuta 2010 klo 5.54 , Blogger Kati kirjoitti...

Ihana villis! Toi olis niinku melkein pakko saada :)

Muksaa sunnuntaita!

 
19. syyskuuta 2010 klo 9.08 , Blogger -Anni- kirjoitti...

Oi vitsit, toi ois pakko saada, ainakin sovittamaan pitää suunnata Vilaan!

 
19. syyskuuta 2010 klo 9.28 , Blogger Rilla kirjoitti...

Anonyymi: juu, maku on selvä :)

CosyCottage: kiitos!

Sanna-Riikka: on ne :) Hyvä, että oot saanut siellä systeemit haltuun. Mulla vielä hetken oottelee. Jos ne vapaapäivät vaikka auttais.

Kati: kiitti, samoin!

Anni: sovittamaan, ilman muuta. Meidän vilassa ainakin oli ihan viimeisiä.

 
19. syyskuuta 2010 klo 10.13 , Blogger Niinu kirjoitti...

Onko mitä matskua tuo villis?
Kaunis on ainakin:)
Mä etsiskelen sopivia lankoja kun nuin kauniita malleja ei ole kävellyt vastaan(pikkukaupungin kiroja:(

 
19. syyskuuta 2010 klo 10.59 , Blogger Marja kirjoitti...

Ihanan pehmeän ja lämpimän näköinen... Onneksi minä en osaa käyttää neuleita, siis paksuja neuleita, kerrankin jää ostamatta ;) vaikka ihana oliskin... tää on taas näitä mun fiksaatioita - paksussa neuleessa näytän isolta =/

 
19. syyskuuta 2010 klo 13.05 , Blogger Johanna kirjoitti...

Tosi ihana neule! Itse pohdin tässä juuri että montako talvihaalaria lapsella voi olla, ja milloin niitä on tarpeeksi ;D

Mukavaa sunnuntaita!

 
19. syyskuuta 2010 klo 13.26 , Blogger Kati kirjoitti...

Kaunis neule !

ps. Rillan kotona oli kiva pistäytyä..Raikas blogi :)

 
19. syyskuuta 2010 klo 14.11 , Blogger Seija kirjoitti...

Makee villis ja upea peitto!!!

 
19. syyskuuta 2010 klo 14.19 , Blogger Rilla kirjoitti...

Niinu: taitaa olla ihan jotain keinokuitua. En anna haitata, käytän sen mitä nättinä pysyy!

Marja: sun fiksaatiot on kyllä aika hauskoja. Edelleenkään en osaa ajatella, että näyttäsit MISSÄÄN isolta :D Pitkä ehkä joo, mutta iso...

Johanna: heh, tuokin on ihan totta. Minä aina löydän söpöjä pikkupoikien pipoja ja neuleita. Kohta pitää ruveta hankkimaan kuhunkin sopivia takkeja ja haalareita :)

Kati: kiva kun kävit, täytyy tulla vastavierailulle!

Seija: olen molempiin kovin tyytyväinen.

 
19. syyskuuta 2010 klo 16.13 , Blogger ANNAO kirjoitti...

Ihana neule ja upea peitto ♥

 
19. syyskuuta 2010 klo 21.22 , Blogger Teija kirjoitti...

Sun alkuviikko kuulostaa ihan luksukselta, enjoy!! :)

 
19. syyskuuta 2010 klo 22.18 , Blogger Tuire kirjoitti...

Näytät kauniilta neuleessa! Mä olen joskus ostanut ison neuleen, mutta en oikein osaa pitää sitä. Aloitan taas harjoittelut. :)

 
19. syyskuuta 2010 klo 23.41 , Blogger Aamunkukka kirjoitti...

Oi miten kaunis uusi bannerikuva täällä! Ihana villis, kesän helteet ovat jo muistojen kultaamia joten noille jos mille on taas käyttöä.

Rentoja vapaapäiviä sinulle ja mukavaa viikkoa!

 
20. syyskuuta 2010 klo 11.22 , Blogger Rilla kirjoitti...

ANNAO: kiitos :)

Teija: on tää,luksusta. Oikein hymyilyttää koko ajan!

Tuire: harjoittelemaan vaan! Ei tää tunnu pahalta :D

Aamunkukka: voi kiitos. Olen oikeastaan hirmu tyytyväinen näistä viileämmistä keleistä - ja villiksistä!

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

Linkit tähän tekstiin:

Luo linkki

<< Etusivu