Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Iso on kaunista

maanantai 10. tammikuuta 2011

Iso on kaunista

Kuohkean kampauksen epäammattimaiset salat. Haluan korostaa, että mitään sivistynyttä ja hienoa kikkaa mulla ei ole käytössä. Mutta. Arvon leidit, ihan vaan teille :)


Mulle ihan sama, kuinka muodikasta on kaunis ja sileä tukka, en vaan osaa olla sellaisessa. Yrittänyt olen, monasti, ei pysty, ei kykene. En kuitenkaan ole täysin jämähtänyt menneille vuosikymmenille, olen mm. päässyt eroon 80-/90-luvun taitteen otsatukkakampasysteemistä :) (Tätä eivät voi ymmärtää kuin ne, ketkä sitä aikaa ovat eläneet)


No, ensin perusjuttuja. Pyyhekuiviin hiuksiin ainetta, föönaus pää alaspäin. En edes harjaa, enkä mitään, kuivaan vaan.



Päälliosa hiuksista viehkolle sykerölle... (Huomatkaa, miten ihanaa juurikasvua pitelen... kampaaja viikon päästä, töiden takia meni TAAS edellinen siirtoon)
JA sitten. Salainen ase :)
TYVIRAUTA!
Pari sekuntia per kohta, välttäen tietysti päälliosan ja sivut (kukaan ei halua NÄKYVÄÄ krepatun oloista juurta) - hoidettu parissa minuutissa.


Kuohkea kampaus viimeistellään volyymikihartimella (älkää olko näkevinänne hiuksia siinä) - ihana vehjes, kiitos shoppailuvinkistä Lauralle :)

Viimeistely kevyellä lakkasuihkaukella (hiuksen kuuluu mielestäni liikkua)
TaDaa!
Kuohkea kampaus valmis. Ja KYL-LÄ kestää. Dynastia-efekti hieman laimenee päivän kuluessa, mutta lättänäksi ei muutu ennen seuraavaa pesua.
Jos siis tästä jollekulle iloa, kiva. Jos jotakuta hymyilyttää, aina parempi.

PS. Tiedoksi ... tyvirautakäsitelty hius lämmittää päätä mukavasti, siis viilenettyäänkin! Ymmärrän hyvin itseään pörhentäviä lintuja talvipakkasilla :)
PPS. Vahingoittaako hiusta? Jaa, varmaan kait. Omani kuitenkin loistokuntoinen, tyvirauta näkee hiukset keskimäärin kerran viikossa. Joten, ei liene kuolemaksi.

Tunnisteet: ,

30 kommenttia:

10. tammikuuta 2011 klo 20.24 , Blogger Johanna kirjoitti...

Kiitos upeasta vinkistä, pitää kaivella jostain se ala-asteikäinen kreppirauta ;) Sinä olet kyllä tosi kaunis ja nuo hiuksesi näyttää kyllä upeilta. Kivaa alkanutta viikkoa.

 
10. tammikuuta 2011 klo 20.28 , Blogger Rilla kirjoitti...

Johanna: heh, kiitos. Tosin täytyy sanoa, että tyviraudassa ja kreppiraudassa on yksi ero... Tuo tyvirauta ikäänkuin jyrkkenee sinne juureen päin mentäessä. Ei ihan niin täräkkä se raja siis :)

 
10. tammikuuta 2011 klo 20.36 , Blogger Johanna kirjoitti...

Kai sillä kreppiraudallakin saa kuohkean kampauksen, eriasia vaan kehtaako sen jälkeen nokkaansa näyttää ulkona;D. Pitää katsella ostoslistalle tyvirauta ;)

 
10. tammikuuta 2011 klo 20.38 , Blogger J kirjoitti...

Kaunis kampaus!
Mulla on Obh Nordican tyvirauta ja sillä saa kyllä helposti nostetta hiuksiin. Ja tosiaan pysyy hyvin! Yleensä vielä ennen kreppausta vähä tupeeraan tyviä niin tulee vielä muhkeempi :) mulla kun on puoleen selkään asti hiukset.

 
10. tammikuuta 2011 klo 20.52 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ihana kampaus. Kiitos vinkeistä. EI näitä muiten tiedä. Hauskat oli jutut muutenkin :)

 
10. tammikuuta 2011 klo 20.57 , Blogger Krisse kirjoitti...

kiva postaus..varmaan paljon apua monelle lattapäälle...mulla on harvapää ja siihen ei kohta auta kun peruukki...:-))
Mukavaa maanantaita

 
10. tammikuuta 2011 klo 20.58 , Blogger Misty kirjoitti...

Kivat vinkit ja ihanasti kirjoitettu =D
Harkitsen tuota kihartimen ostoa. Niin moni on kehunut sitä.

 
10. tammikuuta 2011 klo 21.10 , Blogger J&M kirjoitti...

Tyvirauta on kyllä ihan must! Jotenkin sitä tulee vain liian harvoin kaivettua esiin. Sen verran sitä kuitenkin olen käytellyt, että VIELÄ kuohkeamman ja kestävemmän kohotuksen saa kun osiota hiukan tupeeraa ennen rautaa :)
Mutta tuo kiharrin oli uusi tuttavuus!

 
10. tammikuuta 2011 klo 21.19 , Anonymous hilla kirjoitti...

Tykkäsin kovasti tästä postauksesta ja innolla otan tyvirautavinkin harkintaan. Minäkään en viihy lättänässä kampauksessa vaikka se olisi kuin IN.

 
10. tammikuuta 2011 klo 21.27 , Blogger Ellis kirjoitti...

Heipsan!
Kaunis ja kiva blogi, luen ahkeraan, vaikka en ole tainnut juuri kommentoida aiemmin. Mukavia aiheita, iskee hyvin erilaisessa elämänvaiheessakin olevalle. Lisäksi aivan ihania koruja, tykkään kovasti kun itsekin värkkäilen yhtä ja toista. Hiusten kanssa joskus myös takkuaa, täytyypä kokeilla tyttären rautaa.
Mukavaa alkanutta vuotta sinulle!

 
10. tammikuuta 2011 klo 21.48 , Blogger Piia kirjoitti...

Kreppirauta tuli itsellekin mieleen :D Kiitos vinkistä. Täytyypi joskus kokeilla, vaikka luonnonkiharalla hiuslaadulla pitää varoa toista ääripäätä ;)

 
10. tammikuuta 2011 klo 21.50 , Blogger Rilla kirjoitti...

Johanna: kokeilla ainakin kannattaa :D

J: samaa merkkiä taitaa olla mullakin. Tota alkutupeerausta en ole kokeillut koskaan, olen säälittävän laiska siinä hommassa :)

Anonyymi: :D

Krisse: sulla on niin ihania hattuja, että ei peruukkeja paljon tarvi. Oranssi oli mun lemppari!

Misty: suosittelen, minä tykkään kovasti!

J&M: heh, en siis ole ainut tämän vehkeen omistaja. Kiva tietää :)

Hilla: ymmärrän niiiiin kovin hyvin tuon tunteen. Kun ei pysty, niin ei pysty.

Ellis: tosi hauska kuulla! Ja kokeile ehdottomasti ;)

 
10. tammikuuta 2011 klo 21.51 , Blogger Rilla kirjoitti...

Piia: juu, luonnonkihara voi olla ihan toinen juttu. Mulla vaan hassusti vähän taipuileva :)

 
10. tammikuuta 2011 klo 22.15 , Blogger maria kirjoitti...

Hyvät on keinot rouvalla (näin kampaajankin näkökulmasta ) (;

 
10. tammikuuta 2011 klo 22.16 , Blogger marikan kirjoitti...

Hmm...meinaatko sitä tötterötukkaa tuossa otsalla, joka laitettiin sellaisella pienellä "kammalla" kiinni? Oi, niitä aikoja ;) tuperrettua tuli ja lakkaa kului, tötterö hipoi melkein taivasta ;)

 
10. tammikuuta 2011 klo 22.24 , Blogger Rilla kirjoitti...

Maria: hih, kiitos hyväksynnästä :)

Marikan: JUST se! Mulla on lukion luokkakuvassa varmaan kakkosella ihan tolkuttoman korkea tötterö. Ja se oli hie-no :D

 
10. tammikuuta 2011 klo 22.27 , Blogger marikan kirjoitti...

Näen sen jo sieluni silmin, hih...

 
10. tammikuuta 2011 klo 22.42 , Blogger Merja K kirjoitti...

Otsakampasysteemi oli ihan huippu, tulee ikävä menneitä aikoja :)

 
10. tammikuuta 2011 klo 22.42 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kiitos hyvistä vinkeistä! Juuri tänää hankin tuon Remingtonin kihartimen, vinkin siihen sain samasta paikasta kuin sinäkin. Kuinka usein muuten peset hiuksesi?

 
10. tammikuuta 2011 klo 23.01 , Blogger Rilla kirjoitti...

Merja: jep! Se yhdistettynä permanenttiin... ;)

Anonyymi: Hiukseni pesen keskimäärin joka toinen päivä. Jos tulee urheiltua, tietysti useammin. Kolme päivää pesemättä on jo aika tuskaa... :)

 
10. tammikuuta 2011 klo 23.34 , Blogger Aamunkukka kirjoitti...

Voi apua, "dynastia-look";-) ei sentään, ennemminkin mulle tuli melrose place tai joku muu 90-luvun tyyli mieleen? Mutta mitä väliä kun toi on niin sun näköinen kampaus, hyvännäköinen ja aika näpsäkkä laitettavakin siis!

Lauran blogi on kyllä loistava ja nyt kun sinäkin kehut tota vekotinta niin kai se on testattava;-).

Kauniita unia ja mukavaa viikkoa!

 
10. tammikuuta 2011 klo 23.37 , Blogger K kirjoitti...

Uusi lukija ilmoittautuu!
Kaunis kampaus, mullekin sileä ja litteä tukka on ihan nou. Pakko käydä huomenna ostamassa tuo Remington.. tyvet taidan tehdä ghd:llä.
Ihana oli myös aikaisemmassa postauksessa esitelty kulkukorttinauha töihin!

 
11. tammikuuta 2011 klo 9.33 , Blogger ania kirjoitti...

Kiitos vinkistä. Nätti tukka. 'Kuohkeutettu tukka' pysyy myös pidempään puhtaana, puhtaan tuntuisena. Pitäisköhän munkin hankkia tuollainen tyvirauta? Kreppiraudasta on kokemusta nuoruusvuosilta. Kaavoihini kangistuneena kiepautan puolikuivat hiukset hetkeksi isoille tarrarullille ja föönaan kuiviksi ennen kuin ehtivät 'kihartua'. Tämän teen muutamassa minuutissa vaikka silmät kiinni ja pimeässä - vuosien joka-aamuinen rituaali.
PS Mulla on niin rillamainen olo tänään, kun koruna pitkä linkitetty mv-helmikaulakoru. Vaik onkin omatekemä, mutkun se on "Rilla-koru" ;) Mukavaa päivää. Tänään on 11.1.11 :)

 
11. tammikuuta 2011 klo 11.11 , Blogger Misty kirjoitti...

Nyt mulle tuli jotenkin ikävä tota otsiskampa-systeemiä...ei kai =P
Mut se on niin nostalgista.
Olin kauhuissani, kun kampaaja sanoi kerran muinoin, että nyt ensimmäiseksi neiti luopuu tuosta Turku-tukastaan (=tötteröotsatukka) ja sitten katsotaan mitä muuta tehdään. Pikku hiljaa toivuin järkytyksestä =D
Mulla on muuten yksi työkaveri jolla on välillä kaksikin kampaa ja lisäksi vielä yksi pinni otsiksessa. Ihana ihminen!
Uhkailin häntä ja hän jopa luopui kammoistaan, mutta kun palasin äitiyslomaltani takaisin, kammat olivat ilmestyneet taas =/

 
11. tammikuuta 2011 klo 12.59 , Blogger Haaveilija kirjoitti...

Oi mitä muistoja tuli, tosin minulla oli pitkään lyhyet hiukset mutta kavereilla oli sitäkin isommat otsatötsät ;). Tuo volyymikiharrin sai nyt kyllä mielenkiinnon heräämään, kiitoksia vinkistä ja hyviä kampauksia jatkossakin!

 
11. tammikuuta 2011 klo 17.36 , Blogger ANNAO kirjoitti...

Kiva postaus, kiitos vinkeistä :)

 
11. tammikuuta 2011 klo 18.27 , Blogger Rilla kirjoitti...

Aamunkukka: heh, en tiedä, onko se paljon sen parempi :D Noooo, massaa on, se riittää!

K: hauskaa, että löysit :) Kiharrin on loistava, mun hiuksessa ainakin pelaa todella hyvin! Gdh:n hankintaa olen suunnitellut itsekin, vielä vaan jäänyt...

Ania: tarrarullat myös täällä silloin tällöin käytössä. Pitäis varmaan jättää päähän siksi aikaa kun kuskaa lapset teilleen, ehtis kuivaa hyvin :D Mut, tyvirautaa uskallan suositella, vaikka se niin brutaalilta kuulostaakin!! Hyvä päivä pitää rilla-korua ;)

Misty: :D No tuo melkein pitäisi nähdä. Yhtä tyylikästä kuin mattinykäs-farkut ja takatukka (älkää nyt vaan sanoko, että se on TAAS muotia...)

Haaveilija: eipä kestä :D

ANNAO: hauskaa, jos tästä oli jollekulle jotain iloa!

 
11. tammikuuta 2011 klo 21.58 , Blogger anne kirjoitti...

Oma tukka on sen verran paksu, että en vois kuvitellakaan laittavani sitä mitenkään, ja entinen kampaaja ammatiltani :) Mitä vähemmän laittamista ja aineita sen parempi omalla kohdalla.

Mutta SE tötteröotsatukka, se koristaa edelleen hääkuvassa (ei kylläkään seinällä eikä missään muuallakaan näkyvillä), mutta IKUISESTI mielessä :D

 
12. tammikuuta 2011 klo 11.10 , Blogger Rilla kirjoitti...

Anne: lucky you :) Ei pystyisi täällä! Aika monet varmaan saaneet tuon ihanan hääkuvakampauksen. Oli se niin muodikasta :D

 
12. tammikuuta 2011 klo 12.04 , Blogger Sirpa kirjoitti...

Heips! Jo jonkun aikaa blogiasi kurkkineena nyt oli pakko kommentoida, siis KIITOS ihanasta kirjoituksesta! Hymyilytti kovasti, ja sai hilpeälle mielelle kesken erinomaisen tömäkän bad hair dayn! Mukavaa päivää sulle!

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

Linkit tähän tekstiin:

Luo linkki

<< Etusivu