Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Pihahörhö

torstai 14. heinäkuuta 2011

Pihahörhö

Tänään ei ole satanut!! Ulkonakin kohtuullisen lämmintä. On käyty hakemassa mansikoita ja herneitä, syöty niistä mahat kipeiksi.


Tämä äiti on päässyt pihaurheilemaan, pomppimaan trampoliinilla (miten se aina tuntuukin yhtä hurjalta), kiikkumaan (kesti!! - se kiikku siis), kiipeilemään köysissä ja istumaan liukumäessä :D Huom, lähinnä vaan istumaan...
Vanhan pihapiirin etuja on suuuuret puut, joita ei muuten ihmisen elinaikana kasvaisi! Tai ainakaan sinä aikana, kun lapset on meillä pieniä. Se ei kauaa kestä... nyyhkis.


Pihahörhöilty siis. Olen vilpittömän iloinen ja onnellinen mm löytäessäni vihdoin vuosia sitten istuttaneestani kärhöstä kukkia. KAKSI!! Vaau :)
Olen myös todennut, että kukintavuorossa ovat myös muunmuassa nämä:

Minä sydän kesä :)


Huvittuneena olen myös havainnut, miten kaikki, mistä olen sanonut "ei ikinä", toteutuu juuri päinvastoin... pihallakin!
Ikinä ei pitäisi sanoa "ei ikinä"!!

Tunnisteet: ,

12 kommenttia:

14. heinäkuuta 2011 klo 20.30 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

VOi miten kauniita kuvia. Ihana tuo kiipeilypuu. Mikä puu se on? Minä puolestani vannoin, että meidän pihalle tulisi vain valkoisia kukkia. Ensin vahingossa repesi, sitten ei enää ollut väliä :)
Meri

 
14. heinäkuuta 2011 klo 21.19 , Blogger Merja K kirjoitti...

Ihanat tikkaat ja kaunis puu kiipeilytouhuille :)

Meillä odottaa Unelman pihassa aivan järjetön kasa kasveja istuttamista. Eipä ole lähiaikoina vapaa-ajan tekemisen puutetta :)

 
14. heinäkuuta 2011 klo 22.50 , Blogger Rilla kirjoitti...

Meri: se on vanha mänty. Ihan tosi kalju osittain, mutta hengissä! Ja niin hyvä kiipeilypuu :)

Merja K: tsemppiä istutuspuuhiin! TIEDÄN, mitä hommaa se on :D Nykyisin onneksi vaan vähän kerrallaan.

 
14. heinäkuuta 2011 klo 23.23 , Blogger nanna kirjoitti...

Mäkin inhoan keltaisia kukkia ja olen joskus päättänyt että niitä ei tule. Mutta miksi ne juuri kukkii kaikista pisimpään ja sitkeimmin? Meidänkin kukkapenkissä. Ja tuovat kummasti väriä. : )

 
14. heinäkuuta 2011 klo 23.25 , Blogger Riina kirjoitti...

Ihania kukkia. :)
Ja voisin kuvitella, että meidän muksut olisi innoissan tuollaisesta kiipeilypuusta.

 
14. heinäkuuta 2011 klo 23.56 , Blogger Milky kirjoitti...

Vanhat puut ovat kyllä puista kauneimpia! Vahvoja ja isoja. Teillä on kyllä kaunis piha ja puutarha <3

 
15. heinäkuuta 2011 klo 9.44 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Teillä on aivan mahtava piha ja talo:) Saako olla utelias ja kysyä kuinka iso teidän tontti oikein on? Onko teidän talo tehty jostain talopaketista vai lautatavarasta? Siksi näitä kyselen, kun aloitellaan juuri avaimet käteen-talopakettia niin nämä asiat kiinnostaa.

Eveliina

 
15. heinäkuuta 2011 klo 14.03 , Blogger Maati kirjoitti...

Vanhat pihat on ihania ja puut kestävät kaikenlaista lasten leikkiä! Tuo neilikkaruusu on ihana, ihan lemppari näistä muista ihanuuksista!

 
15. heinäkuuta 2011 klo 14.23 , Blogger Johanna kirjoitti...

Kiva postaus :). Ikinä ei tosiaan pidä sanoa ei ikinä ;D. Mukavaa viikonloppua!

 
16. heinäkuuta 2011 klo 2.34 , Blogger -Jassu- kirjoitti...

Heippa pihahörhö! :-D
Ihania lomakuulumisia olet laitellut lomaltanne, olen vaan ollut nyt niin laiska kommentoimaan...

Teillähän on puutarhassa oikein komea kukkaloisto! Ja se keltainenkin on oikein nättiä ;-)

Mukavaa viikonloppua!

 
16. heinäkuuta 2011 klo 15.59 , Blogger Rilla kirjoitti...

Nanna: heh, just samat periaatteet. Ensin tuli meille muistaakseni suikeroalpia, sitten noita nauhuksia, perään tarha-alpia, liljoja... Nyt on sitten IHAN sama :D

Riina: se ON kiva :) Kaikki isot puut yleensäkin!

Milky: voi kiitos. Vanha piha on mukava - tai, vanha tontti, eihän täällä mitään pihaa enää ollut kun me tähän muutimme... ryteikköä vaan.

Eveliina: meillä oli alunperin n 1500 neliön tontti, jota jatkoimme ostamalla vierestä toisen samankokoisen, eli, n 3000 yhteensä. Talo on tehty pitkästä tavarasta, itse suunnitellen, muita talokirjoja selaillen. Eniten taitaa olla kannustaloista vaikutteita!

Maati: neilikkaruusu on kaunis, harmi vaan, että kirvatkin tykkäävät siitä. Pitää mennä taas tolulla suihkuttelemaan...

Johanna: kiitokset :)

Jassu: no samat sanat, lukemassa käyn pikaisesti. Kesälaiskuus.

 
22. heinäkuuta 2011 klo 4.22 , Blogger Vaapukkamehu kirjoitti...

Meillä myöskin on yök, ei keltaiselle... Mutta kuitenkin tontin reunassa nauhukset rehottavat ja kukkivat kauniisti! Kukkapenkkiinkin on eksynyt vahingossa muutama keltainen lilja :) Oikeasti tilasin vaaleanpunaisia, mutta joku oli mennyt toimituksessa vikaan :D Väri oli niin puhdas ja kaunis, ettei voi kun jättää ne sinne <3 Ihania kuvia sinulla, edelleen :)

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

Linkit tähän tekstiin:

Luo linkki

<< Etusivu